3/09/2016

odotustilassa

collage1

... tai ainakin sellaiselta elämä on tuntunut viime kesästä lähtien. Vaikkei tavallaan enää odotakaan yhtäkkistä meteoriitin iskeytymistä päänuppiin. Arki on ollut pysähtyneessä tilassa, ikään kuin olisi jatkuvasti liikennevaloissa joissa keltainen palaa. Hetki, jolloin yleensä valmistautuu seuraavaan siirtoon. Joko pysähtymään tai painamaan kaasua. Tuntuu typerältä olla siinä keskellä, välitilassa. Samaan aikaan kun muu maailma syöksyy seuraavaan hetken, joskus jopa punaisilla valoilla.

Jos alan pohtimaan mikä tällä hetkellä eniten ahdistaa, niin se on juurikin se välitila ja sen tuoma epävarmuus. En tiedä olenko kunnolla edes pysähtyneessä tilassa. Liikkumattomuus kuulostaa jo itsessään niin elottomalta, melkein kuolleelta tilalta. Ja se pelottaa minua.

Tällä hetkellä pää on enemmän täynnä kysymyksiä, kuin mahdollisia vastauksia. Missä olen ensi syksynä? Hakisinko opiskelemaan? Olisiko minusta opiskelemaan? Auttaako kukaan minua? Mitä ihmettä teen päänahkani kanssa? Kuinka siedän hetkiä, jolloin menetän tunnon kehosta? Miten olisin varma siitä, etten hajoaisi? Pitäisikö minun laittaa kani laihdutuskuurille? Menisinkö itse salille? Puhuisinko ihmisille?

Mikäli joku keksisi vastauksia, ottaisin ne mielellään vastaan. Vaikka vasta nyt ymmärränkin sen, että meidän jokaisen tulisi itse löytää kysymyksiimme vastaukset.

4 kommenttia:

  1. My comment will can be futile for you, but I think there are some issues that still remain without answers, life is like that ... But that prevents your photos from being magnificently beautiful!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Writing (and photographing) gives me a great deal of comfort such as your kind words. Life is indeed a mystery, but I hope that someday we all find some answers to our questions.

      Poista
  2. Sun blogi ja tekstit ovat todella inspiroivia! Rakastan sun tapaa kirjoittaa ja kuvailla asioita, se saa oikeasti pohtimaan ja ajattelemaan. Hieman samanlaiset fiilikset on myös täälläpäin.

    http://vilhelmiinalyydiaa.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos ihanasta kommentista. Toivon mukaan sunkin fiilikset kohenee c:

      Poista